Pitkäaikainen huoli ei rasita vain mieltä – se näkyy myös kehossa

Kun puhutaan päihdeongelmasta, huomio kohdistuu yleensä siihen, mitä riippuvuus tekee päihteitä käyttävälle ihmiselle. Paljon harvemmin puhutaan siitä, mitä pitkäaikainen huoli tekee hänen läheiselleen.

Moni läheinen ajattelee voivansa huonosti vain henkisesti – olevansa stressaantunut, surullinen tai väsynyt. Todellisuudessa myös keho kantaa huolta.

Keho ei tiedä, että kriisi kestää vuosia

Ihmisen elimistö on biologisesti suunniteltu selviytymään lyhytaikaisista uhkatilanteista. Kun kohtaamme vaaran, autonominen hermosto valmistaa meidät toimimaan: sydän alkaa lyödä nopeammin, hengitys tihenee, lihakset jännittyvät ja stressihormonien määrä veressä kasvaa. Tämä on täysin normaali, elämää suojaava taistele tai pakene -reaktio.

Ongelma syntyy silloin, kun hälytystila ei kestäkään vain minuutteja tai tunteja, vaan jatkuu kuukausia tai jopa vuosia.

Moni päihdeongelmaisen läheinen elää juuri tällaisessa kroonisessa valmiustilassa. Vaikka mitään akuuttia ei tapahtuisi juuri tänään, mieli odottaa ja ennakoi jatkuvasti seuraavaa puhelua, retkahdusta tai huonoa uutista. Hermosto ei pääse missään vaiheessa palautumaan kokonaan, vaan käy jatkuvasti ylikierroksilla. Vähitellen tästä voi tulla elimistölle uusi normaali, vaikka jatkuva hälytystila ei ole ihmiselle luonnollinen olotila.

Pitkäaikainen stressi näkyy monella tavalla

Jatkuva fyysinen ja henkinen kuormitus alkaa vähitellen oireilla kehossa. Saatat huomata itsessäsi esimerkiksi seuraavia merkkejä:

• Nukut huonommin ja levottomammin kuin ennen.

• Heräät aamuisin valmiiksi väsyneenä, ikään kuin et olisi nukkunutkaan.

• Hartiat, niska ja leuat ovat jatkuvasti jännittyneet tai kipeät.

• Vatsasi oireilee ja reagoi ilman selvää lääketieteellistä syytä.

• Sydämesi alkaa hakata ja pulssi nousee heti, kun puhelin soi.

• Keskittymiskykysi on heikentynyt ja ajatukset katkeilevat.

• Pienetkin arjen vastoinkäymiset tuntuvat tavallista suuremmilta vuorilta.

• Et enää palaudu edes viikonlopun tai lomien aikana.

  
  

Moni läheinen ajattelee näiden oireiden johtuvan siitä, että hän on huonokuntoinen, laiska tai henkisesti heikko. Todellisuudessa kyse on siitä, että elimistö on ollut aivan liian pitkään kuluttavassa hälytystilassa.

Läheinen kantaa riippuvuuden seurauksia kehossaan

Päihteitä käyttää perheessä yksi ihminen, mutta pitkäaikaisen stressin fyysisiä seurauksia kantaa usein koko lähipiiri.

Joskus ulkopuolinen saattaakin yllättyä siitä, että kaikkein uupuneimmalta ja hauraimmalta näyttää ihminen, joka ei itse koskaan koske päihteisiin. Se ei johdu heikkoudesta. Se kertoo siitä, kuinka valtavasti fyysistä energiaa jatkuva huolehtiminen, ennakointi, pettymysten käsittely ja jatkuvassa epävarmuudessa eläminen ihmiseltä vaativat.

Pitkäaikainen stressi ei aina näy laboratoriokokeissa tai ulospäin näkyvinä sairauksina, mutta ihminen tuntee sen omassa kehossaan joka päivä.

Liike auttaa hermostoa purkamaan kuormitusta

Huomasin tämän itse vasta jälkikäteen. Liikuin paljon myös kaikkein raskaimpina aikoina: kävin kuntosalilla, pyöräilin töihin ympäri vuoden ja lähdin kävelylle silloinkin, kun mieli olisi tehnyt vain jäädä sohvalle vetämättömäksi.

En tehnyt sitä siksi, että olisin tavoitellut huippukuntoa. Enkä siksi, että liikunta olisi ratkaissut läheiseni päihdeongelmaa – eihän se siihen vaikuttanut.

Liikuin siksi, että kehoni tarvitsi konkreettisen keinon purkaa sitä jatkuvaa hermostollista ja hormonaalista kuormitusta, jota huoli minussa tuotti. Vasta myöhemmin ymmärsin, etten ollut hoitanut vain kuntoani. Olin pyrkinyt auttamaan hermostoa rauhoittumaan ja elimistöä palautumaan pitkäaikaisesta kuormituksesta.

Tutkimuksissakin on havaittu, että säännöllinen, lempeä liikunta voi vähentää stressiä, tukea palautumista, parantaa unen laatua ja auttaa säätelemään elimistön kuormitusreaktioita. Liikunta ei poista elämäntilanteen vaikeutta, mutta se auttaa kehoa selviytymään siitä paremmin.

Sinunkin hyvinvointisi on tärkeä

Päihdeongelmaisen läheinen ajattelee helposti, ettei hänen omalla voinnillaan ole mitään merkitystä niin kauan kuin toinen voi huonosti tai on vaarassa. Todellisuudessa myös sinun hermostollasi, kehollasi ja voimavaroillasi on rajansa.

Omasta kehosta ja jaksamisesta huolehtiminen ei ole itsekästä. Se on biologisesti välttämätöntä.

Miten Kaikuluoto voi auttaa?

Kaikuluodon keskusteluissa emme keskity vain siihen, mitä läheisesi elämässä tapahtuu. Käännämme katseen siihen, miten sinä voit ja miten sinun kehosi jaksaa.

Tarjoan luottamuksellista tukea puhelimitse tehtävien kävelykeskustelujen muodossa. Tässä konseptissa yhdistyvät lempeä liike luonnossa ja ammatillinen keskustelu.

Monelle läheiselle nimenomaan liike tekee vaikeista asioista puhumisesta helpompaa ja auttaa samalla kehoa rauhoittumaan sekä vapauttamaan jännityksiä.

Olen itse kulkenut tämän tien päihdeongelmaisen nuoren aikuisen äitinä. Tiedän tarkalleen, kuinka syvälle huoli voi asettua asumaan omaan kehoon. Mutta tiedän myös, että palautuminen voi alkaa pienistä asioista. 

Joskus ensimmäinen askel on se, että pysähtyy hetkeksi kuuntelemaan oman kehonsa tarpeita. Keho yrittää usein kertoa meille paljon ennen kuin mieli ehtii myöntää, kuinka uupunut olemme. Siksi oman kehon viestejä kannattaa kuunnella ajoissa. Ne eivät ole merkki heikkoudesta, vaan merkki siitä, että olet kantanut liian paljon liian pitkään.

Varaa keskusteluaika