Päihdeongelma vie muutakin kuin turvallisuuden. Se voi viedä myös tulevaisuuden, jonka kuvittelit saavasi.
Päivitetty: 23.8.
Kun puhutaan päihdeongelmasta, huomio kiinnittyy yleensä siihen, mitä tapahtuu juuri nyt. Retkahduksiin, huoleen, riitoihin, valheisiin ja pelkoon siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Harvemmin puhutaan toisesta menetyksestä, joka hiipii elämään paljon hiljaisemmin: siitä, että vähitellen alkaa surra myös sellaista tulevaisuutta, jota ei ehkä koskaan tule.
Kaikkea menetystä ei huomaa heti
Päihdeongelma ei yleensä muuta elämää yhdessä päivässä. Usein kaikki tapahtuu vähitellen.
Aluksi ajattelet, että tämä on vain vaikea vaihe. Sitten huomaat siirtäväsi yhteisiä suunnitelmia myöhemmäksi. Ajattelet, että matkustetaan sitten, kun asiat ovat paremmin. Juhlitaan sitten, kun elämä rauhoittuu. Vietetään tavallista arkea sitten, kun riippuvuus on ohi.
Mutta vuodet kuluvat, ja vähitellen huomaat odottaneesi elämää, joka ei koskaan oikein alkanut.
Huomaamatta tulevaisuus alkaa muuttua odottamiseksi
Moni läheinen ajattelee menettäneensä turvallisuuden. Se on totta, mutta usein menetys on paljon suurempi: päihdeongelma voi viedä myös sen tulevaisuuden, jonka kuvittelit saavasi.
Vähitellen huomaat, ettet enää suunnittele tulevaisuutta samalla tavalla kuin ennen. Et uskalla innostua liikaa. Et halua pettyä jälleen. Niinpä alat siirtää unelmiasi yhä kauemmas tulevaisuuteen. Huomaamattasi elämä alkaa muuttua odottamiseksi.
Puoliso saattaa surra yhteisiä eläkevuosia, joista joskus haaveiltiin.
Vanhempi saattaa surra sitä, ettei hänen aikuisesta lapsestaan tullutkaan sellaista itsenäistä aikuista, jonka elämää olisi saanut seurata turvallisin mielin.
Lapsi voi jäädä kaipaamaan vanhempaa, joka oli fyysisesti läsnä, mutta henkisesti yhä kauempana.
Ja joskus huomaa surevansa myös asioita, joita ei koskaan päässyt kokemaan.
Jokainen uusi elämänvaihe voi avata uuden surun
Moni ajattelee, että suru kuuluu vain menneeseen. Todellisuudessa päihdeongelmaan liittyvä suru kulkee usein mukana vuosien ajan ja saa uusia muotoja:
Kun ystävät kertovat yhteisistä lomistaan, huomaat miettiväsi niitä matkoja, joita ette koskaan tehneet.
Kun omat lapset kasvavat, huomaat surevasi sitä, etteivät he koskaan saaneet sitä turvallista isovanhempaa, jonka olisit heille toivonut.
Kun tulee eläkkeen aika, huomaat miettiväsi yhteisiä vuosia, joita joskus odotit.
Päihdeongelma ei vie kaikkea kerralla. Sen aiheuttamat menetykset paljastuvat pala palalta elämän edetessä.
Suret ehkä myös ihmistä, joka olisi voinut olla
Usein läheinen sanoo kaipaavansa vanhaa puolisoaan, vanhempaansa tai lastaan. Todellisuudessa hän kaipaa myös sitä yhteistä elämää, jonka he olisivat ehkä voineet rakentaa ilman riippuvuutta.
Tämä on yksi vaikeimmin sanoitettavista kokemuksista. Moni läheinen huomaa surevansa kahta ihmistä yhtä aikaa:
Sitä ihmistä, joka on tässä nyt.
Sitä ihmistä, joka olisi ehkä voinut olla ilman riippuvuutta.
Tämä ei tarkoita, ettet hyväksyisi todellisuutta, eikä se tarkoita, ettet rakastaisi läheistäsi. Se tarkoittaa vain sitä, että olet menettänyt jotakin arvokasta – ja sitä saa surra.
On luonnollista surra myös toteutumattomia unelmia
Joskus suru kohdistuu hetkiin, joita ei koskaan tullut. Yhteiseen mökkikesään, huolettomiin joulujuhliin, tavallisiin sunnuntailounaisiin tai lasten syntymäpäiviin ilman pelkoa siitä, millaisessa kunnossa toinen saapuu paikalle.
Tällaiset menetykset voivat tuntua pieniltä ulkopuolisen silmissä. Läheiselle ne muodostavat vähitellen kokonaisen elämän, jota ei koskaan saanut elää.
Suru ei tarkoita luovuttamista
Moni läheinen pelkää, että jos hän myöntää tämän surun itselleen, hän samalla luovuttaa. Näin ei ole.
Suru ei tarkoita sitä, että lakkaisit välittämästä tai menettäisit toivosi. Se tarkoittaa vain sitä, että uskallat nähdä rehellisesti, mitä kaikkea riippuvuus on vienyt. Vasta silloin myös oma elämäsi voi vähitellen saada takaisin tilaa.
Miten Kaikuluoto voi auttaa sinua?
Päihdeongelmaan liittyvä suru jää usein näkymättömäksi. Ympärillä saatetaan kysyä, miten läheisesi voi, mutta harvemmin kukaan pysähtyy kysymään, mitä sinä olet menettänyt.
Kaikuluodon keskusteluissa annamme tilaa myös tälle surulle. Sinun ei tarvitse vähätellä sitä eikä perustella, miksi kaipaat jotakin, mitä ei koskaan ehtinyt tapahtua. Yhdessä voimme jäsentää kokemuksiasi ja etsiä keinoja, joilla oma elämäsi alkaa vähitellen rakentua jälleen sinun näköiseksesi.
Tarjoan luottamuksellista keskustelutukea puhelimitse tehtävinä keskusteluina ja etäyhteydellä kaikkialle Suomeen. Voit lähteä kävelylle omaan rauhaasi tai pysähtyä kotonasi. Tärkeintä on, että sinun ei tarvitse kantaa tätä näkymätöntä menetystä yksin.
Olen itse kulkenut tämän tien päihdeongelmaisen nuoren aikuisen äitinä. Tiedän, että kaikkein raskainta ei aina ole se, mitä riippuvuus tekee tänään. Joskus raskainta on huomata vuosien kuluttua, mitä kaikkea se vei mukanaan. Tiedän myös, että tästä surusta on mahdollista puhua ääneen – ja usein juuri siitä alkaa vähitellen rakentua uudenlainen tulevaisuus. Ei ehkä sellainen, jonka joskus kuvitteli saavaansa, mutta sellainen, jossa myös omalle elämällesi on jälleen tilaa.
Lue myös:
