Hän juo vain harvoin – miksi hänen juomisensa silti kuormittaa minua?
Päivitetty: 23.8.
Moni läheinen yrittää pitkään vakuuttaa itselleen, ettei puolison tai muun läheisen juomisessa voi olla mitään kovin vakavaa.
Hän ei juo joka päivä. Hänellä on työpaikka. Hän voi olla kuukausiakin ilman alkoholia. Ei kai tässä nyt oikeasti ole mitään ongelmaa.
Silti jokin tuntuu pahalta.
Saatat huomata jännittäväsi etukäteen tilanteita, joissa tiedät läheisesi juovan. Et ehkä halua lähteä mukaan juhliin, konserttiin, festareille tai matkalle, koska tiedät jo etukäteen, millaiseksi ilta todennäköisesti muuttuu.
Ehkä tiedät myös, mitä seuraavana päivänä tapahtuu. Hän palaa kotiin humalassa. Yö menee huonosti. Aamulla toinen on väsynyt, krapulainen tai ärtynyt. Ja sinä huomaat käyttäväsi energiaasi tilanteen selvittelyyn tai vain toipumiseen siitä, että jouduit jälleen kerran olemaan lähellä humalaista ihmistä.
Silloin on aiheellista pysähtyä yhden kysymyksen äärelle: Jos toinen juo vain harvoin, miksi hänen juomisensa vaikuttaa näin paljon minun elämääni?
Harvoin ei tarkoita välttämättä kohtuudella
Juomisen ongelmallisuutta ei voi arvioida pelkästään sen perusteella, kuinka monta kertaa viikossa tai kuukaudessa alkoholia käytetään.
Joku voi juoda hyvin harvoin ja silti juoda joka kerta itsensä voimakkaaseen humalaan. Toiselle taas yksi tai kaksi annosta voi riittää, eikä juominen muuta hänen käytöstään tai seuraavaa päiväänsä juuri lainkaan.
Läheisen näkökulmasta näillä tilanteilla voi olla suuri ero. Ehkä läheisesi sanoo:
”En minä juo edes kovin usein.”
Ja se voi olla totta. Mutta sinä ajattelet:
”Niin, mutta aina kun juot, juot liikaa.”
Juuri tätä ristiriitaa voi olla vaikea sanoittaa. Kysymys ei ehkä olekaan siitä, kuinka usein hän juo, vaan siitä, mitä tapahtuu silloin, kun hän juo.
Kun korkki aukeaa, kohtuullisuus katoaa
Joillekin alkoholin käyttö tarkoittaa muutamaa lasillista ja siihen loppuu. Toisilla juominen näyttää toisenlaiselta. Kun ensimmäinen lasi tai pullo avataan, juomista on vaikea enää säädellä, vaan se jatkuu, kunnes humala on selvästi nähtävissä.
Läheinen saattaa oppia tunnistamaan tämän jo ensimmäisestä merkistä: Ai, tänään hän aikoo juoda.
Ja samalla oma keho reagoi. Ehkä alat jo etukäteen miettiä:
Meneekö hän liian humalaan?
Tuleeko hän myöhään kotiin?
Millä tuulella hän tulee?
Alkaako hän puhua samoista asioista uudelleen ja uudelleen?
Tuleeko riitaa? Saanko nukuttua? Millainen huominen on?
Läheinen saattaa siis alkaa elää tapahtumaa jo ennen kuin se on edes tapahtunut.
Humalainen ei aina näe itseään samalla tavalla kuin läheinen
Tässä on yksi humalajuomiseen liittyvä ristiriita, josta puhutaan yllättävän vähän.
Ihminen voi itse kokea olevansa humalassa hauska, rento ja seurallinen.
Läheisen kokemus voi olla aivan toinen. Hän saattaa nähdä ihmisen, joka puhuu liian kovalla äänellä, toistaa samoja asioita, keskeyttää, horjuu, haisee alkoholille tai käyttäytyy tavalla, joka tuntuu kiusalliselta tai epämiellyttävältä.
Humalainen ei välttämättä itse huomaa näitä muutoksia. Seuraavana päivänä hän saattaa muistaa illan mukavana ja onnistuneena.
Läheinen muistaa jotain aivan muuta.
Tässä ei tarvitse edes ratkaista sitä, kumpi on oikeassa. Kokemukset voivat olla yksinkertaisesti hyvin erilaiset. Jos toinen ei itse koe juomisessaan olevan mitään ongelmaa, läheisen voi olla vaikea edes puhua siitä, miltä tilanne hänestä tuntuu.
"En halua lähteä, koska tiedän, että hän juo"
Tässä vaiheessa jotain tärkeää voi alkaa tapahtua. Läheinen alkaa välttää tilanteita, joissa toinen todennäköisesti juo:
Et lähde konserttiin tai juhliin.
Et lähde mukaan matkalle tai mökille, jos tiedät, että viikonlopusta tulee taas samanlainen.
Ehkä lähdet itse yöksi muualle, koska et halua odottaa humalaista ihmistä kotiin.
Yksittäinen tällainen päätös voi olla täysin järkevä tapa suojata omaa rauhaa. Mutta jos näitä päätöksiä alkaa tulla jatkuvasti, kannattaa pysähtyä.
Onko minun elämäni alkanut kaventua toisen juomisen ympärille?
Tämä on eri kysymys kuin se, onko läheiselläsi alkoholiriippuvuus. Sinun ei tarvitse ratkaista hänen diagnoosiaan voidaksesi huomata, että hänen juomisensa vaikuttaa sinuun.
Kun toisen juominen alkaa määrittää sinun elämääsi
Joskus läheinen huomaa vasta jälkikäteen, kuinka paljon on alkanut järjestää elämäänsä toisen juomisen mukaan:
Milloin kannattaa lähteä tai jäädä?
Voiko tähän juhlaan mennä?
Kannattaako yöksi hankkia toinen paikka?
Pystynkö nukkumaan kotona?
Mitä tapahtuu huomenna?
Vähitellen alkoholi alkaa olla läsnä myös silloin, kun sitä ei juuri sillä hetkellä käytetä. Tämä voi olla läheiselle hyvin kuluttavaa.
Silloin ongelma ei ole enää vain se, mitä toinen tekee alkoholin kanssa. Ongelmaksi voi muodostua myös se, kuinka paljon tilaa hänen juomisensa vie sinun elämässäsi.
Sinun ei tarvitse todistaa, että toinen on alkoholisti
Läheinen voi jäädä pitkäksi aikaa odottamaan jotakin tiettyä rajaa:
Ehkä sitten, jos hän alkaa juoda joka päivä.
Ehkä sitten, jos työpaikka menee.
Ehkä sitten, jos hän menettää ajokorttinsa.
Ehkä sitten, jos joku muu sanoo, että tässä on oikeasti ongelma.
Mutta sinun kokemuksesi ei tarvitse odottaa diagnoosia. Voit ajatella:
”Minä en pidä siitä, millaiseksi toinen muuttuu humalassa.”
”Minua kuormittaa se, että en tiedä, milloin juominen lähtee käsistä.”
”En halua viettää vapaa-aikaani tällaisissa tilanteissa.”
”En halua, että hänen juomisensa määrittää minun iltojani.”
Nämä ovat kaikki täysin riittäviä syitä pysähtyä oman hyvinvointisi äärelle.
Raja ei tarkoita toisen juomisen kontrollointia
Läheinen saattaa pelätä, että omien rajojen asettaminen tarkoittaa toisen juomisen kontrollointia. Niillä on kuitenkin tärkeä ero:
Toisen kontrollointia on: ”Sinä et saa juoda.”
Oman rajan asettamista on: ”Jos päätät juoda itsesi humalaan, minä en halua olla siinä tilanteessa mukana.”
tai: ”Jos tiedät olevasi lähdössä juomaan, kerro minulle etukäteen. Silloin voin järjestää oman iltani niin, ettei minun tarvitse olla mukana.”
Raja kertoo siitä, mitä sinä teet, ei siitä, mitä toinen saa tehdä. Toinen ihminen vastaa omasta juomisestaan. Sinä saat vastata omasta hyvinvoinnistasi.
Jos toinen juo harvoin, mutta aina liikaa
Jos tunnistat itsesi tästä, sinun ei tarvitse päättää tänään, onko läheiselläsi alkoholiongelma. Voit aloittaa paljon yksinkertaisemmasta kysymyksestä:
Mitä hänen juomisensa tekee minulle?
Vietänkö iltojani eri tavalla kuin ennen?
Vältänkö tilanteita, joihin oikeasti haluaisin osallistua?
Odotanko ja jännitänkö etukäteen hänen juomistaan?
Olenko alkanut lähteä kotoa, jotta saan olla rauhassa?
Meneekö seuraava päivä hänen juomisensa seurauksia selvittäessä?
Huomaanko ajattelevani alkoholia silloinkin, kun toinen ei juuri nyt juo?
Jos vastaat useaan kysymykseen kyllä, oma kokemuksesi on pysähtymisen arvoinen. Sinun ei tarvitse verrata tilannettasi johonkin toiseen perheeseen, jossa asiat ovat vielä pahemmin.
Miten Kaikuluoto voi auttaa?
Kaikuluodossa emme keskity ensimmäisenä siihen, onko läheisesi alkoholisti tai kuinka paljon hänen pitäisi juoda. Keskitymme sinuun.
Mitä hänen juomisensa on saanut sinut tekemään?
Mistä olet joutunut luopumaan?
Miten olet alkanut järjestää omaa elämääsi hänen juomisensa ympärille?
Ja ennen kaikkea: mitä sinä tarvitset, jotta oma elämäsi ei enää kavennu hänen juomisensa vuoksi?
Tarjoan luottamuksellista keskustelutukea puhelimitse tehtävinä keskusteluina ja etäyhteydellä kaikkialla Suomessa. Keskustelun aikana voit esimerkiksi lähteä kävelemään ulos omaan rauhaasi.
Olen itse elänyt läheisen päihdeongelman vaikutuspiirissä ja tiedän, miten helposti toisen juominen alkaa määrittää myös läheisen elämää. Olen myös oppinut, ettei omaa kokemusta tarvitse vähätellä vain siksi, että toinen ei juo joka päivä.
Sinun ei tarvitse tietää, onko toisella alkoholiongelma, jotta saat ottaa vakavasti sen, mitä hänen juomisensa tekee sinulle. Jos huomaat oman elämäsi alkaneen kaventua, se on jo riittävä syy pysähtyä.
