Kun läheisen päihteiden käyttö vaikuttaa omaan elämääsi
Tietoa, tukea ja keinoja jaksamiseen
Läheisen päihteiden käyttö vaikuttaa usein koko perheeseen. Huoli, epävarmuus, syyllisyys ja jatkuva valppaus voivat vähitellen alkaa hallita omaakin elämää.
Moni läheinen yrittää auttaa parhaansa mukaan, mutta huomaa samalla oman jaksamisensa jäävän taka-alalle.
Tälle sivulle on koottu tietoa, näkökulmia ja käytännön keinoja tueksi silloin, kun läheisen päihteiden käyttö kuormittaa arkea.
Miten päihdeongelma vaikuttaa läheisiin?
Kun läheisen päihteiden käyttö aiheuttaa huolta, moni huomaa jäävänsä tilanteen kanssa yksin. Huomio kohdistuu yhteiskunnassa ja palveluissa usein ensisijaisesti päihteiden käyttäjään, vaikka ongelma koskettaa syvästi myös puolisoa, vanhempia, sisaruksia, aikuisia lapsia, isovanhempia ja ystäviä. Päihdeongelma vaikuttaa harvoin vain yhteen ihmiseen. Se muuttaa usein koko perheen ja lähipiirin arkea, ihmissuhteita, taloutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Miten päihderiippuvuus vaikuttaa läheiseen?
Moni päihderiippuvuuden varjossa elävä kuvaa arkeaan jatkuvaksi hälytystilaksi. Kun huoli hallitsee mieltä, keho ja hermosto käyvät ylikierroksilla.
Tämä heijastuu arkeen monella tavalla:
-
Ajatusten kehä: Mietit, missä läheisesi on, mitä hän tekee ja onko kaikki hyvin.
-
Kehollinen stressi: Puhelimen soiminen tai viestiääni herättää pelkoreaktion tai fyysisen ahdistuksen.
-
Oman elämän kaventuminen: Omista harrastuksista, menoista tai sosiaalisista suhteista on vaikea nauttia, ja vetäydyt helposti muiden seurasta.
-
Unen häiriintyminen: Jatkuva valppaus ja huoli seuraavat mukana vuoteeseen, mikä johtaa unettomuuteen ja fyysiseen uupumukseen.
Pitkään jatkuessaan tilanne voi johtaa uupumukseen,
ahdistuneisuuteen, masennusoireisiin ja oman
toimintakyvyn heikkenemiseen.
Päihdeongelma perheessä koskettaa jokaista
Päihdeongelmasta puhutaan usein yksilön sairautena,
mutta todellisuudessa sen vaikutukset ulottuvat koko
lähipiiriin.
Perheestä tulee usein kriisin koordinaattori.
Selviytyäkseen henkisestä paineesta perheenjäsenet
saattavat huomaamattaan ottaa erilaisia rooleja:
-
Joku yrittää pitää kulissit pystyssä ja hoitaa arjen suorittamisen.
-
Joku vetäytyy ja hiljenee, jotta ei aiheuttaisi enempää kuormitusta.
-
Joku alkaa kantaa vastuuta asioista, jotka eivät hänelle kuulu.
Erityisen herkkiä perheen ilmapiirille ovat lapset ja nuoret. Vaikka asioista ei puhuttaisi suoraan tai niitä yritettäisiin peitellä, lapset aistivat jännitteet, epävarmuuden ja turvattomuuden herkästi.
Kun poikkeuksellisesta tulee tavallista
Asioihin tottuu huomaamattaan, kun elää päihdeongelmaisen kanssa. Selityksistä tulee arkipäivää. Lupaukset rikkoutuvat yhä uudelleen. Pettymyksiin ja huoleen sopeutuu.
Moni läheinen havahtuu vasta myöhemmin siihen, kuinka paljon oma elämä on alkanut rakentua riippuvuuden ympärille.
Mukaan voi tulla taloudellisia ongelmia, velkoja, rikottuja lupauksia, ihmissuhderistiriitoja, terveyshuolia, viranomaisasioita tai jatkuvaa epävarmuutta siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Läheinen saattaa huomata käyttävänsä ison osan ajastaan kriisien ennakointiin, vahinkojen korjaamiseen tai uusien ongelmien selvittämiseen. Moni kuvaakin elävänsä viidakossa, jossa yhtä ratkennutta ongelmaa seuraa pian kaksi uutta.
Siksi uupumus ei johdu pelkästään huolesta. Se syntyy myös siitä, että elämä muuttuu selviytymiseksi.
Häpeä ja vaikeneminen lisäävät yksinäisyyttä
Moni läheinen kokee häpeää ja syyllisyyttä, vaikka ei ole tehnyt mitään väärää.
Tilanteesta ei ehkä uskalleta puhua ystäville, sukulaisille tai työpaikalla. Ongelmaa saatetaan vähätellä ulospäin tai salata kokonaan. Tämän vaikenemisen taustalla on usein halu suojella riippuvuudesta kärsivää ihmistä ja perheen mainetta, mutta samalla se sulkee läheisen yksinäisyyteen.
Häpeä on suurin este avun hakemiselle. Se saa ajattelemaan, että tilanteesta on selvittävä itse, juuri silloin kun ulkopuolista tukea tarvittaisiin eniten.
Syyllisyys kulkee usein mukana
Moni läheinen kantaa mukanaan kysymyksiä,
joihin ei löydy helppoja vastauksia:
-
Olisinko voinut huomata aikaisemmin?
-
Teinkö jotain väärin?
-
Olisinko voinut estää tämän?
Erityisesti vanhemmat syyttävät usein itseään asioista, joihin he eivät todellisuudessa ole voineet vaikuttaa.
Syyllisyys on ymmärrettävä tunne, mutta se ei tarkoita, että olisit vastuussa läheisesi riippuvuudesta tai hänen valinnoistaan.
Miksi läheinen alkaa kantaa liikaa vastuuta?
Kun rakas ihminen voi huonosti ja satuttaa itseään, auttamisen halu on luonnollinen ja inhimillinen reaktio. Rajanveto auttamisen ja oman itsensä hukkaamisen välillä on kuitenkin vaikea.
Moni läheinen alkaa vähitellen kantaa vastuuta asioista, joihin hän ei voi vaikuttaa:
-
Pyrkii valvomaan ja kontrolloimaan toisen päihteiden käyttöä, menoja tai rahankäyttöä.
-
Peittelee ja kaunistelee tilannetta muille (esim. työnantajalle tai sukulaisille).
-
Pelastaa läheisensä taloudellisista tai juridisista vaikeuksista.
-
Kantaa ja siivoaa seuraukset toisen puolesta.
-
Laiminlyö omat tarpeensa, terveytensä ja hyvinvointinsa.
Tämä vastuu otetaan usein vähitellen, huomaamatta ja parhaassa mahdollisessa tarkoituksessa. Riippuvuutta ei kuitenkaan voi hallita ulkoapäin, ja liiallinen vastuun kantaminen uuvuttaa lopulta läheisen itsensä.
Milloin läheisen kannattaa hakea tukea?
Lyhyt ja selkeä nyrkkisääntö on tämä:
tukea kannattaa hakea heti, kun huomaat
tilanteen kuormittavan sinua.
Avun hakemiseen ei tarvita akuuttia katastrofia
tai romahdusta. Oman jaksamisen tukeminen on
itsesuojelua, ei luovuttamista.
Ulkopuolinen keskusteluapu on tarpeen erityisesti silloin, kun:
-
Unesi ja fyysinen terveytesi kärsivät huolen vuoksi.
-
Tunnet olevasi yksin ja eristyneenä tilanteesi kanssa.
-
Oma elämäsi ja arkesi ovat kaventuneet riippuvuuden ehdoilla elämiseksi.
-
Syyllisyys, pelko tai häpeä hallitsevat ajatuksiasi.
-
Et tiedä, miten suhtautua läheisesi tilanteeseen tai miten asettaa terveet rajat.
-
Tarvitset turvallisen tilan, jossa voit puhua asioista suoraan ja rehellisesti ilman pelkoa arvostelusta.
Tarkoituksena ei ole muuttaa tai ratkaista läheisesi elämää, vaan auttaa sinua:
-
Löytämään keinoja selviytyä arjessa päivä kerrallaan.
-
Asettamaan terveitä, itseäsi suojelevia rajoja syyllisyydestä vapaana.
-
Tunnistamaan kehollista stressiä ja palauttamaan voimavaroja.
-
Säilyttämään oman toimintakykysi kriisin keskellä.
Olen itse kulkenut tätä tietä päihdeongelmaisen nuoren aikuisen äitinä. Yhdistän työssäni ensikäden ymmärryksen, urani farmasian ammattilaisena sekä parhaillaan käynnissä olevat ratkaisukeskeisen lyhytterapeutin opintoni.
Tiedän, miltä huoli, häpeä ja uupumus voivat tuntua. Siksi Kaikuluodossa huomio kohdistuu sinuun.
Sinun ei tarvitse kantaa tätä yksin.
Joskus ensimmäinen askel ei ole läheisesi muuttuminen. Joskus ensimmäinen askel on se, että sinä saat tukea.
Tarvitsetko keskustelutukea?
Päihteiden käyttäjän läheisenä sinun ei tarvitse selvitä yksin.
Keskustelu tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä tilanteesi äärelle luottamuksellisesti ja omassa tahdissasi.
- 45 min keskustelutuki puhelimitse tai videoyhteydellä
- 29 € / 45 min harjoitusasiakashintaan
Kun yhdestä ongelmasta tulee ongelmien verkko
Moni ajattelee aluksi kamppailevansa yhden ongelman kanssa: läheisen päihteiden käytön.
Todellisuudessa päihderiippuvuuden ympärille alkaa vähitellen kietoutua muita vaikeuksia.
Miten Kaikuluoto voi auttaa sinua?
Kaikuluoto tarjoaa matalan kynnyksen etäyhteyksin toimivaa keskustelutukea ja tilanteen jäsentämistä päihdeongelmaisten läheisille ympäri Suomen.
Tapaamisissa keskiössä olet sinä ja sinun jaksamisesi.